torstai 11. kesäkuuta 2020

Suuren pihan pieni puutarha

                                 
Tänä kesänä olen itse lähtenyt todella nihkeästi taimikaupoille. En oikein tiedä johtuuko se koronasta vai omasta elämän tilanteesta. Joinakin keväinä olen ollut aivan innoissani, hakenut taimia enemmän tai vähemmän suunnitellusti tai ilman suunnitelmaa. Nyt olen jäänyt miettimään omaa unelmieni puutarhaa. Olen puuhastellut mitä on mieleen juolahtanut ja nauttinut siitä kovasti! Välillä olen kaivanut, toisinaan ottanut sahan käteen, nyppinyt rikkaruohoja ja katsellut pientä apulaista ja hänen touhujansa.

Tänään sain ajatuksen; mistä puutarhaani kuljetaan? Olen istutellut portti puita pihaamme, välillä ajatuksella ja toisinaan ilman. Nyt löysin oven. Se avautuu hauskalla tavalla kohti hevostarhaa ja oven vieressä on edellisen emännän tomaattipenkin paikka. Hän kehui kovasti kuinka suojainen ja lämmin paikka siinä on. Lehmien aika tontillamme on toistaiseksi ohi, kyseisestä ovesta on päästetty ajemmin lehmät ulos. 

                                     


Paikalla on muutama epämiellyttävä ominaisuun. Ensimmäinen on kaivinkoneet, he ovat tottunut käymään pesulla oven vieressä. Joskus koneista irtoaa rasvaa ja mutaa, mitä en tahdo kasvulaatikkoihini. Ja kompostini joka muistuttaa tunkiota on vieressä. Eiköhän näiden kanssa tule toimeen. Ihmetellessäni löysin kompostista pensasmustikan. Hänet heitin viime syksynä kituvana maatumaan. Ostin vuosia sitten 4 pensasmustikkaa. Olen siirtänyt heitä 3 eri paikkaan ja viime kesän viimeinen oli elvytyksessä ruukussa. Nyt hän kukoistaa! Taidan kotiuttaa hänet alppiruusun viereen.



Taimikaupoille pääsin ystävän innoittamana, ja höperyys meinasi iskeä. Pensasmustikalle ei vielä löytynyt ystäviä mutta perennoita löytyi kyllä. Lavakauluksiin sain riittävästi kasvualustaa laittamalla kaksi päällekkäin, niitä löytyi Maanrakennuksen varastosta. Välillä on mukava touhuta itsekseen, mutta kyllä pihahommat on iloisempia kun tekee yhdessä! Mieheni kantoi Lamminmullan uutta luomupuurathamultaa laatikot täyteen ja pohjalle kärräsin kottikärryllisen hevosenlantaa. Tallilta löysin kasvuunlähteneet kurpitsantaimet. Jäädään odottamaan syksyn satoa! Ensi viikolla pitäisi saada hommat hanskaan niin päästään juhannuksen viettoon. Taimet maahan ja keskeneräiset projektit sopivaan vaiheeseen.  

Sanna 













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti