Lokakuu vaihtuu marraskuuhun

Elämme syksyn ankeinta aikaa. Vettä sataa, kuraa riittää, koira vaihtaa karvaa ja hevoset täytyy loimittaa, koska heistä valta osa on klipattu. Aamutoimiin kuluu jotenkin paljon aikaa. Silti syksy jotenkin järjestää asioita kesälomien jälkeen ja toisaalta on kiva suunnata ajatuksia kohti ensi kevättä. Rutiinit alkaa löytyä asiat loksahtelee paikoilleen, pidän siitä.

Olisi hyvää aikaa huoltaa puutarhan työkalut, haravoida viimeiset lehdet, siivoilla varastoja jne. Mitä tapahtuu meidän perheessä? Otetaan loikka hevosmaailmaan ja rakennetaan talliin uusi karsiana. Syysloman alkuu haetaan hevonen ja ne arjen rutiinit menee koko porukalta ihmisiltä niin kuin eläimmiltä uusiksi. Samalla teinin haavemaailma pompsahtaa kohti suuria esteloikkia ja me vanhempina pohdimme miten pitää ohjat käsissä. Nuoruus on niin ihaa ja kamalaa aikaa 💓 onneksi on hevoset! Ja pieni poikamme sanoo vihdoin Äiti. Lähes kaikki muut perheen eläimmet ja ihmiset sieltä on tullutkin, joku aika sitten. Onneksi on maanrakennus koneita niin pysymme hevostarhoissa pinnalla.

Blogini tarkoitus oli alun perin kertoa Maanrakennus Leinamon noutopihan tuotteiden käyttö mahdollisuuksista. Noutopihan ensi kevään toiminta ajatusta tässä syksyn pimeissä on hauduteltu ja suunnitteilla on avata Noutopiha toukokuun alussa ja selvittelemme järkevää ratkaisua kotiin kuljetukseen. Samoin mietinnässä on pihasuunnittelu tai pieni muotoiset pihatyöt koneiden avulla.

Haluan ketoa teille vähän yrityksestä Maanrakennus Leinamo. Olen tänä syksynä palannut toimistoon mieheni rinnalle. Yhteistyömme hioituu viikko viikolta ja ensi kuussa pääsen ehkä jo laskutuksen pariin. Alkukuusta kävimme yhden yön vierailun Oulussa. Matkan tarkoitus oli taata isä-poika laatuaikaa Oulun Edenissä ja minä pääsin Liikenneyrittäjä kokeeseen ja läpäisin sen. Olen siis ylentymässä kuljetusvastaavaksi Maanrakennus Leinamo Oy:ssä. Samaan aikaan hain yrityksemme mukaan Voimavalmennus ryhmään, jossa saamme ulkopuolista tukea yritystoiminnan kehittämiseen. Uudet silmäparit näkevät asiat kivasti toisessa valossa. 

Huomenna on pyhäinpäivä. On jotenkin niin hassua, että päivä on lasten naamiaispävä, juniorimme nimipäivä ja edes menneen isäni syntymäpäivä. Hevosen kenkäkurpitsat eivät aivan valmistunut tähän blogikirjoitukseen. Toivon niiden löytyvän huomenna maitolaiturilta ilahduttamasta halloweenin ohikulkijoita kynttilöiden kera.

Tunntelmallista pyhänpäivää !

Sanna

Pieni maastopolku

Aikuisuus on upea juttu!

Olin ilahtunut, kun Vain Elämää sarjassa Arja Koriseva kertoi pitkästä parisuhteesta ja kuinka ilman toista ei voisi elää. Innoissani katsoin jakson ja lausahdus oli vain ohikiitävä hetki, eikä lainkaan sitä mitä Iltalehti oli hehkuttanut. No niinhän se oikeastaan on! Hetkistä on nautittava.

On mahtavaa, kun huomaa arjen pyöriessä, että joskus asiat onnistuvat. Näin kävi, kun kirjoitin pihasuunnittelusta ja verryttely lenkistä. Pieni maastopolku alkaa löytää reittinsä. Tänään haluan näyttää teille näkymiä tämän hetkiseltä polulta. Eräänä iltana mieheni kauhaisi kaivinkoneella putki kasaa ja totesi menen nyt tekemään sen ratsastuspolun missä on mäkiä. Lähdin juniorin kanssa tarkastelemaan tilanteen kulkua, koska häntä koneet kovasti kiinnostavat. Joskus on hyvä pitää suunsa kiinni kun kaivinkone tekee jotain mitä olet pyytänyt vaikkei se aina mene niin kuin olet itse ajatellut. En olisi osannut ajatella kyseistä reittiä, koska ajattelin että siinä on oja ja rotko. Putki ojaan, kultahiekkaa putken päälle, karkeampaa soraa väliin ja siistipinta ja sopivan levyinen polku alkaa hahmottua 💚

Reitille oli tarkoitus saada hevosille nousuja ja laskuja, jotka kehittävät ratsukon tasapainoa. Meille ihmisille on rakennettu kuntoportaita niin hyvän ystävän vinkkauksesta ajattelimme hyödyntää samaa eläin maailmaan polun muodossa. Polku alkaa hahmottumaan ja sitä on hieman kokeiltu. Ohi kulkevat lenkkeilijät voivat sen hyvin päätellä kavion jäljistä. Kokeilkaa ihmeessä, hevoset uskaltaa jo kivasti kiivetä pieniä mäkiä. Juniorimme otti kiipeämisen ihanasti haasteen kannalta. Osaa hevosista hetken mietitytti, pienellä kannustuksella kiipeämisestä tuli hauskaa.

Tänään, kun ajatuksia sinkoili joka suuntaan; otin ponin mukaan ja kävin katsomassa mitä reitillemme kuuluu. Muistelin ensimmäisiä kirjoituksiani ja mietin mitenkä tämä lähti liikkeelle. Kauhallinen ajatuksia. Lapseni möyri likaisena ympäri kauhoja ja nyt ymmärsin että onneksi on monta kauhaa niin joskus ne voi löytää paikkansa. Pääsin perille kukkulalle ja ‘reitilleni’ oli parkkeerattu lavetti! ******** Hetken purin hammasta ja parkkeerasin ponin, hän oli yhtä ihmeissään kun minä. Onneksi tunnemme ponin kanssa toisemme kivasti niin hänkin ymmärsi ettei tilanteessa ollut mitään hätää. Irrottelin oksia joihin ylettyi hyvin lavetilta ja katselimme hetken, vedimme yhdessä vatsatsisään ja ohitimme lavetin. Taidamme parantaa reitin merkkausta jotenkin, se on ehkä tällä hetkellä liian luonnonläheinen.

Syyslomamme oli aikamoinen myllerrys. Pikamatka Ouluun, teini hoiti tallia, asioita tupsahteli ja häistä yritettiin toipua. Muistan ajan  kuinka ahdistuin maatalon elämästä ja tekemättömistä töitä kodissamme, mutta nämä hetket on mahtavia kun huomaan kotiutuneeni ja nautin elämästä taajaman laidalla ja samalla huomaan kuinka pitkä parisuhde on suuri vahvuus elämässä ja yhdessä on ilo työskennellä vaikkei joka päivä siltä tunnukaan.  Aivan kuin vain elämää sarjan hetketkin, niitä on hyvä löytää työstä, kodista sekä harrastuksista. Ja syysloman myllerryskin alkaa löytää iloisen arjen. 

Onneksi voi aina joskus heittäytyä lapsen tasolle💗

Syysarkea ja nautitaan ensilumesta ja valon pilkahduksista!

Sanna

Haravoidaan yhdessä

Yhdessä tekeminen

Pihahommia on mukava puuhastella, varsinkin kuivalla ja lämpimällä säällä. Tänä syksynä on hienoja syyspäiviä ollut runsaati tarjolla. Joskus on kiva puuhastella yksistään, mutta itse kyllä pidän enemmän yhdessä tekemisestä. Se on jotenkin palkitsevampaa, kun saa aikaiseksi nopeammin ja usein pihahommissa löytyy kaikille jotakin sopivaa hommaa ja juttu luistaa. Meillä koti pihassa konekuskeja löytyy nopeammin kuin kottikärry kuskeja. Lisäksi haaste on saada kaikki toimimaan samaan suuntaa. Heinätöissä tämä onnistuu parhaiten. Joskus jonkun on aloitettava, toisen jatkettava ja kolmannen viimeisteltävä, siinä saattaa unohtua kertoa edelliselle mitä tuli tehtyä. 

Viime viikolla mieheni kanssa eräällä työmaalla kuuntelin radiosta, kuinka someen on perustettu naapurusto ryhmiä. Se kuullosti hyvältä ja hetken jopa innostuin. Jäin miettimään, että kenenkä kanssa oikein olemme naapureita. Kotimme on keskellä peltoa, pellon laidassa on taloja, osan tiedämme toisia emme. Joskus tuntuu, että ohitse kulkevat koiranlenkinttäjät ovat naapureiden kaltaisia joiden kanssa tulee oltua viikoittain tekemisissä ilman someakin. Ja kaikkein tonttumaisin naapuri keittää mahtavimman joulupuuron 💗 Taidan jättää naapuristo ryhmän ajatuksen hautumaan.

Kuorikate

Keväällä kuorikate löysi hyvin asiakkaat, suuri rekkakuorma saatiin myytyä juhannukseen mennessä. Syksyllä kourikatetta on tullut pienempiä eriä, jotta sitä ei jäisi talveksi varastoon. 

Isompi kuorikateprojekti oli Iittalan Lasimäellä. Lasimäen yhtenäiskoulun puoleisella rinteestä kaadettiin isoja puita keväällä ja nyt syyskuunlopulla rinne päällystettiin kuorikatteella. Kuorikateen tarkoituksena on sitoa maanpintaa erroosion varalta ja torjua rikkoruohojen vallatonta kasvua.

Pienempänä kourikate projektina syksylle uudistumme kotipihamme kanukkapensaiden alustat. Edellisen kerran heidän juuristo oli siistitty noin 3 vuotta sitten. Kuorikate oli aivan pensaiden juurella ja rikkaruohon sekainen. Leikkasin maahan taipuvat oksat pois ja kuorimme pensaan alta nurmikon lapiolla ja juurelta rikkaruohot pois. Kuorikatteen alle heitin lannoitteen ja pintaan noin 8 cm:n kerroksen kuorikatetta. Nyt odotellaan kevättä hyvällä mielin. Seuraava nurmikon leikkuu on huomattavasti mukavampi. Pensaista alkaa olemaan mukavasti näkösuojaa. Tapereen kaupunki käytetään samantapaista ratkaisua puistopuiden juurilla.

Pihasuunnittelu

Koti pihastamme löytyy talli. Piha piiriin on suunnitteilla noin 10 minuutin alku ja loppukävely reitti. Asumme kovin tasaisella eli korkeuseroja saa hakea. Ajatus oli, että  reitiltä löytyisi nousuja ja laskuja. Lasten kanssa eräänä iltana aloitimme suunnittelun, teini otti hevosen ja laittoi spottrakkerin päällä, kävelimme ajatellun lenkin ja puhelin sanoin puoli minuuttia ja 44m, kumpikaan ei pitänyt paikkaansa. 

Kulkureittien ja polkujen suunnittelu on mukavaa hommaa. Toteutus vaatii varmasti moottorisahaa ja perheen isäkin antoi jo myöntävän lausahduksen, joka nopeuttaa projektin kulkua mukavasti. 

Hyvä ajatus jäi tällä kertaa siihen että pihasta kaadettiin muutama puu ja mieheni alkoi miettiä moton tilaamista jotta vaimo mahtuu kulkemaan. Jatkoa jäämme odottamaan.

Ensi viikolla on koulujen syyslomat. Pikku poikamme jää myös lomalle hyvin alkaneesta päivähoidosta. Teini siirtyy tällä viikolla etäopetukseen. Mukavia pihahommia  teille kaikille!  Edellisen kirjoituksen rapu löysi uuden kodin ja hänelle tilattiin kaveri, perhoset ja sammakko etisii vielä uusia koteja tai kotiutuvat omaan puutarhaan. Haravoikaa yhdessä 💛

Syysteveisin

Sanna