Niin meni kesä! Asuntovaunuilua, kukkien kastelua, erillaisia umareissuja, ulkona nukuttu yö ja juhannuksen onnistunut brunssi, mahtavia metsälenkkejä koirien kanssa ja tietysti hevostelua kotona sekä kisoissa, niin se kesä meni. Nyt pitäisi saada ajatuksesta kiinni. Se ei vaan ole aina niin helppoa. Asioiden saaminen sanoiksi ja teoiksi. Mutta onneksi usein, kun vaan ryhtyy toimeen niin kyllä se siitä. Keväällä kun aloitin blogin kirjoittamisen oli avan liekeissä. Aamun ulkoilut keräilin kuvia ja päiväunet muokattiin kuvat ja teksti muotoon. Nyt elämä on heittänyt kuperkeikkaa teini lähti kohti ammattiopintoja ja pieni apulaiseni aloitti päivähoidon, onnellinen tyhjyys valtaa tilaa ja saa aloittamisesta vaikeaa. Olemme jälleen miehni kanssa kotona töissä. Ehkä tämä selittää hieman miksi en saanut blogiani auki heti elokuussa, kun olisi ollut piharakentamisen loisto hetki.
Piharakentaminen
Porttia laitettiin alku kesä kiinni ja auki. Portti on enään silloin tällöin kiinni. Käyttäjät alkaa löytämään reittinsä ja autollakaan en ole kertaakaan aitaan peruuttanut.
Nyt työn alle tuli liiteri. Liiteri sai viikonloppuna uuden pihakivilattian, kalustoa on vielä vähän paikalla kun pitää lakaista ennen puiden siirtoa. Yhdessä tekeminen on kyllä mukavaa. Saunapuut, takkapuut ja leivinuunipuut saavat uuden lattian. Kun järjestys löytyy ovien sisäpuolelle, niin saattaa kottikärryt, harava, lapio ja oksasaksetkin löytää oman paikkansa
Jouluvalot olisi kyllä kivat piha-aidalle. Katsotaan mitä saadaan aikaiseksi? Lyhdyt vai ledivalot ? Pihaiadan istutussuunnitelma muhiii vielä korvien välissä ja odottaa ulos pääsyä. Jotain havua, valkoista kukkaa ja veilä selkeä kokonaiskuva on hakusessa.
Satokausi
Kevään tuotokset on elänyt kesän omaa elämäänsä. Istutuslaatikoihin on kasvanut tomaatit, ne ovat todella maukkaita. Meillä on melkein kilpailu kuka ehtii syödä punaiset, tosin juniori maistaa välillä myös vihreitä yksilöitä.
Kakkakasan päälle kasvoi keltainen kesäkurpitsa. Meillä on ollut hevoset noin 9 vuotta ja ensimmännen kerta kun sain kurpitsan kakkakasaa. Sato on ollut runsas, samoin ruokapöytä kritiikki; ei kai täällä ole taas kesäkurpitsaa. Syksy on sadonkorjuun juhlaaikaa niin kotipihoissa kuin metsässäkin.
Kevään blogikirjoitusten aarrelöytöni kompostista pääsi kuivumaan kesän aikana. Olin unohtanut hänet alppiruusun viereen kaivamaani ojaan ja sieltä hänet löysin pensasmustikan. Ehkä yritän elämää pensasmustikan kanssa vielä uudelleen, kun on ne niin hyvän makuisia!
Aronia-aita on tuottanut hyvin satoa ja luulen että superfoodihillo valmistuu pika puoliin ja löytää tiensä kellarin kautta meidän ruokapöytään. Hevosille ainakin maistuu aroniamarjat hyvin tuoreena kauran ja kivenäisen seassa.
Noutopiha
Noutopihan loppu kesä ja alku kesä on mennyt omalla painollaan. Asiakkaita on käynyt viikottain. Lastaus aikoja on sovittu ja soviteltu aikatauluihin sopivasti. Syyskuun alun minun energia on kulunut kuljeuskaluston lupa-aioiden päivittämisessä. Projekti on vielä vähän kesken, kerron loput kun asiat varmistuu. Katseita on aseteltu vähän kevään 2021 puolelle. Ja blogin puitteissa mietin pientä piristystä syys- ja joululoman välissä. Kaikkein pimeimpään aikaan, kun tallitiloissa on mukava puuhastella hevosten rouskuttaessa heinää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti